Kevättä, vihdoin! Ja uus blogi!

No sori, kun ei oo kuulunu päivityksii. Oon mie hengissä. Mut vähä semmost kitumista on ajoittain ollut. Sitä ku elää symbioosissa täällä maan ja metsän kanssa, ja sitku on tämmöne kevät, et lumet häipyy älyttömän aikaisin, ja on vaan kylmä kylmä kylmä ja kylmä, niinku koko ajan, niin alkaa kyllä syödä naista. Ihan tässä murrekin häviää, ja katoaa, ai kauheeta!

Mut oon mie saanu luotuu uutta elämää, kahtokee vaikka!

Kuvassa on pieni valkoinen taimilaatikko ikkunalaudalla kirkkaassa auringon valossa. Laatikossa on basilikan ja tomaatin taimia.
Basilikat siinä paistattelevat auringossa. Vieressä kaverina taitaa olla tomaatin taimia.
Kuvassa on lähikuva pienestä tomaatista, jonka varressa kasvaa hedelmän raakile.
Kuvassa pieni tomaatin taimi, jossa ensimmäinen raakile jo ilahduttaa suuresti!
Kuvassa on auringon valossa paistattelevat tomaatin taimet.
Kuvassa rykelmä tomaatin taimia paistattelee ikkunan ääressä kevätauringon valossa.
Kuvassa harmaan valkoinen kissa istuu pöydällä ja katselee kastelukannua.
Kuvassa kissa istuu mietteliään näköisenä pöydällä, auringon valossa, kastelukannua tuijottaen. Käynnissä ehkä pohdinta siitä, kannattaisiko tunkea käpälä kannuun. Emäntä totesi siihen, että ei kannata.

Tämmöttissii. Oon mie vähän muutaki askarrellu, ajankuluks ja silleen. Nyt on ihan uus blogi, käy kurkkaa: Esteetön Savonlinnan seutu. Blogissa lähestytään Savonlinnaa ja lähiseutukuntaa esteettömän liikkumisen ja matkailun näkökulmasta. Mie ihan ite toimin koekaniinina, eli käyn testailee ja tsekkailee paikkoja. Siks, koska tämmöne on oikeesti tarpeen. 2020 -lukua eletään, ja Suomen matkailu on aivan älyttömässä kuopassa esteettömyys- ja saavutettavuus -asioiden suhteen. Niinku tää maa on muutenkin, siis monessa muussakin asiassa. Tämä on tosiasia, koska ns. normaalit terveet ihmiset elää niin erillään “meistä vammaisista”, et moni ei vaan tajuu ottaa erilaisuutta huomioon, koska kosketuspintaa ei ole.

Semmost se on, Mut Savonlinnan seudulla on paljon hienoi juttui, ja Olavinlinnan sisäpihallekin pääsee kuulkaa nykyään pyörätuolilla. Ja kuulinpa myös, että Oopperajuhlillaki on oma pyörätuolikatsomo! Vinde! Tää on oikeesti edistystä, koska linnahan on siis ehta keskiaikainen sotalinna, ja sen mukaista on liikkuminenkin siellä, et siinä ei todellakaan mitkään esteettömyys- ja saavutettavuusjutut oo millään tasolla mahdollisia, kun huomioidaan muinaismuistolaki ja sen sellaiset asiat linnan remontteja yms. juttuja ajatellen. Mut oikeesti tosi hienoo, et linnan pihalle ja oopperaan pääsee! Jei!

Kiva ku kävit kurkkaa blogii ja hyvää kevättä siulle! Sydän!

Videoblogi

Noh, tässä sitä nyt männään. Että tuli sitte laitettuu Tuubiin oma kanava. Ja sinne video. Omasta lärvistä.

Oon miettiny asiaa tosi pitkään. Eli sitä, että haluanko tehdä sen valinnan, et laitan “oman lärvini julkiseksi”.

Mitä tässä ois salattavaa tai hävettävää? Siinä, et ihmiselle käy niinku miulle kävi?

Ja miks en laittais naamaani, ja nahkaani, likoon, koska jos näistä asioista ei koskaan puhuta missään, niin miten näistä muuten saa minkäänlaista infoa? Esim, siitä, miten sosiaaliviranomaiset käytännössä ja konkretiassa toimii meidän asiakkaiden kanssa. Että miten perseelleen hommat voi mennä ( = kuljetuspalvelu-uudistus), jos kukaan ei koskaan sano yhtään mitään? Ja jos kukaan ei koskaan aukaise suutaan?

Niin tässä sitä nyt sit mennään.

Kanava löytyy Tuubista nimellä Sokean Pisteen Maria.

Ja täs on eka video.

Kiitti ku kävit kurkkaa blogii! Sydän!

Esittely

Huomenta, rakas päiväkirja. Kaikenlaista on tuassiisa korvallisella pörrännä, aatoksii ja sen semmossii. Suurista mietteistä en tiijä, mut taxii-juttuha se tässä akuutisti ompi elämässä läsnä. Ku ei sitä liikettä nivelii sua, jos ei taxii soeta. Tai voepha sitä kävellä, mut sokolle on vähä huasteellista nuo lumiolosuhteet, ku tahtoop näkö hävitä iha kokonaan. Ei niä ei sitte mittään.

Viestinteehä sitä o harrastettu, tuassiisa. Koira ei karvostaan piäse. 😀 En tiiä haittooko. Ehkä se jotakuta toista haittoo tässä tappauksessa, en tiiä ku en oo reaktijoita suana. Ei oo Vammaispalavelusta mittää kuuluna. Ei se haittoo. Kyllä joku päivä vielä kuuluu. Sillä välin uattelin muina naisina että laitampa nyt vielä kerran sille koko taksi uuvistuksesta vastaavalla rojektipiällikölle ihan kunnollise esittelymeili, ku en oo vielä ehättänt ihteeni hänelle esittelemmää. Noinniinku virallisest. Nii tuossapa tuota tuassiisa piisas, ku sorvi iärelä istui ja nakuti mänemään. Ihan kyllä mukavalta tuntuu semmonen ajatus, että vois joku päevä hurrauttoo SOTE-TAKSILA jutun tekkoo Savonlinnan kaupungintalole, kaupungin lakimiehe luokse kyllään, ja ihmetellä näitä juttuja yhessä. Että mitenhä hitola työ onnistuitta paketoimaan Vammaispalavelun asijakkaat tällä viisii, ja tekemään sen vielä laillisesti?

Ae että. On nyt sitte minkä takija nousta uamula sängystä ylös. Ja mitä uottoo, niinku tuleviakkii vuosija ajatellen. Ihan kivalta tuntu tuommone esittelyteksti laittoo mänemään! 🙂

Kiitos ku kävit kurkkaa blogii. Mahtawoo päiwee siulle! ❤

Tervehdys

Ja kiitokset vastauksestanne viestiini, sekä vastauksista esittämiini kysymyksiin.

En olekaan esitellyt itseäni. Olen Maria, täytän tänä vuonna 42v. Vammauduin viime syksynä äkillisesti puhjenneen/ilmenneen glaukooman eli silmänpainetaudin seurauksena, ja menetin n 80% näöstäni.

Koulutukseltani olen FM ja yo.merk., ja olen tehnyt mm viestinnän alan sekä toimittajan töitä, kirjallisuuden tutkijan koulutuksen taustalla. Se tarkoittaa sitä, että etsin ja kaivan lähteet sekä ”tiedon juuren” esille, vaikka henki menis 🙂

Ilmeisesti te teette töitä Rasimuksen tiimissä, ja palaatte sinne kun tämä taksiuudistus on saatu pulkkaan, eli kun meidät asiakkaat on onnistuneesti paketoitu luomaanne rakenteeseen.

Hyvä, Rasimus on varmaan tarkistanutkin kaikki asiaan liittyvät juridiset puolet, kuten osoite-asian joka käytännössä rajoittaa asiakkaan liikkumisen vapautta: kertokaa minulle herra X, miten ajellaan uudella systeemillä taksilla ongelle piene gallialaisen kylän rannalle, vanhaan tuttuun onkipaikkaan, tai marjaan tai sieneen nimettömän kinttupolun varrelle, jolla aina ollaan käyty marjassa ja sienessä, tai talvella retkiluistelemaan ”sen jonkin lammen rannalle”, jonka nimestä ei ole edes tietoa. Kuinka uudessa systeemissä eletään normaalia elämää, ilman että sakkorangaistus roikkuu pään yläpuolella koko ajan, ja etenkin että ylipäänsä saat taksin edes tilattua, jos osoitetta ei ole tiedossa? Tämä tällainen, yllä kuvattu, on arkea maalla, tällainen elämä. Samoin kuin sukulaisissa käynti vanhoissa torpissa, joiden osoitetiedoista ei ole hajuakaan. Minunkin kotini, tämä josta nyt viestiä kirjoitin, oli jopa luvattoman pitkään ilman viranomaisten vaatimia virallisia osoitetietoja

Uudessa järjestelmässä taksia ei voi edes tilata, jos ei ole antaa päätepisteosoitetta.

Kertokaa, uteliaana kysyn, kuinka ratkaisette yllä esittämäni dilemman? Etenkin tilanteessa kun olette sokea, ette näe lukea karttakirjaa, tai ylipäänsä tiedon etsiminen ja löytäminen on äärimmäisen haastavaa. Siinä missä terve ihminen tsekkaa sijainnin ja paikan koordinaatit, niin sokko ihmettelee että kappas kun menikin elämä vaikeaksi. Aina kun ei ole avustajaa käytettävissä, tai ylipäänsä apua saatavissa. On pärjättävä ihan itse, sokeankin. Mielenkiinnolla jään odottamaan vastaustanne asiaan.

Pyytäisin myös vastausta siihen, että kuka/mikä taho on vastuussa asiointiaikojen puolittamisesta. Sekä siitä päätöksestä/ratkaisusta, että ylimenevistä asiointiajoista aletaan periä maksua asiakkaalta. Onko kyseinen taho Sosterin kuntayhtymän hallitus, vaiko jokin muu taho. Kiitän että näette vaivaa selvittääksenne asian ja vastataksenne, jotta jatkossa tiedän minne osoittaa asiaan liittyvät kysymykset, niin en tiputtele niitä teidän syliinne.

On varmaan myös tarkistettu että tämä kaikki on juridisesti sallittua, ottaen huomioon että asiakaskunta todella on Vammaispalvelun asiakaskuntaa. Myös se, että kimppakyydeillä voidaan ajaa tonteille, kuten omalleni, joiden osoitetiedot ovat salaisia. En ole koskaan antanut lupaa tällaiseen, enkä myöskään tule antamaan, se on selvä asia.

Pyydän vastausta näihin kysymyksiin, koska olen palailemassa toimittajan hommiin, ja tapa jolla teen työtä, on kääntää kaikki kivet ja varmistaa kaikki lähteet, että ei jää epäselvyyksiä siitä missä asioiden juuret ovat, ja mikä taho on vastuussa mistäkin.

Varmasti tulen vielä jatkossa esittämään useita haastattelupyyntöjä tämän taksiuudistusasian tiimoilta, tulevien vuosien varrella, niin teille kuin muillekin. Koska aihehan ei mene pois. Tapa jolla uudistus Savonlinnassa toteutettiin, oli erityisen ilkeä, hyvin kivuliasta asiakaskunnalle. Siitä riittää kirjoittamista pitkäksi aikaa. Viestinnän tiputtaminen nollarooliin on sinänsä tyypillistä Savonlinnan kaupungille, valitettavasti, mutta en olisi uskonut että siellä näin raakaan touhuun pystytään Vammaispalvelun asiakaskuntaa kohtaan. Välittänette tämän viestin perille taksiuudistuksen viestinnästä vastaavalle taholle.

Niin, otan sitten aikanaan Rasimukseen yhteyttä ja käyn näitä asioita läpi hänen kanssaan. Koska häneenhän se on yhteyttä otettava, jos ja kun meinaa mediassa jotain julkaista, taksimuutoksen juridisiin näkökulmiin liittyen. Sellaisiin kysymyksiin kuten onko oikeutta rajoittaa asiakkaan liikumisen vapautta, onko oikeutta vaatia päätepiste osoite ja näin urkkia asiakkaan yksityisiä ajoja jne. Aikanaan Rasimuksen edeltäjän Hyttisen kanssa olikin ihan hyvät juttutuokiot, mm. paikalliseen aluelehteen tein juttua, että huone on kyllä tuttu.

Eli tällainen ”jojo” on nyt syntynyt tämän taksiuudistuksen myötä, joka heilahtaa takaisin teidän suuntaanne, sen kautta kun olen saanut hyvän syyn alkaa tehdä pikaista paluuta toimittajan töihin. Invaliditeettihan ei sitä sinänsä estä, vaikka työtehot ja toimintakyky on aivan jotain muuta kuin ns. terveellä ihmisellä. Mutta ilouutinen todellakin on, että nythän ei tarvitse työkykyä esim. työmatkojen järjestämisen muodossa murehtia kun taksikyyti kulkee! Mikä ilo, ja aina voitte seurata etänä ruudulta missä olen menossa 🙂

Tästä ”henkiin heräämisestä” todella voin teitä kiittää, teitä henkilökohtaisesti, sillä vammautumisen seurauksena koko elämisen motivaatio oli jo hetken aikaa hukassa, pahasti. Nyt ei ole, kun olen löytänyt erittäin hyvän syyn herätä aamulla ylös, syyn johon panostaa tulevinakin vuosina. Teillä on ollut merkittävä rooli tässä asiassa, ja siitä kiitän vilpittömästi.

Palaamisiin, kiitos että vastaatte kysymyksiini, joita käytän pohjatietoina taksiuudistuksesta kirjoittamista valmistellessani. Viralliset haastattelupyynnöt esitän aina erikseen, enkä koskaan kirjoita tai julkaise missään mediassa mitään sellaista mistä ei ole etukäteen haastateltavan kanssa sovittu. Se on epäeettistä, ja jos ei riko lakipykäliä, niin rikkoo ainakin moraalia.

Mitä tuohon sääntöselvitykseen tulee, johon ystävällisesti käytitte aikaanne vastataksenne minulle, niin täytyy kyllä sanoa että homma on harvinaisen monimutkainen, siis erityisesti ylimääräisten kyytiläisten laskutuksen osalta. Ja kyllä varmasti taksikuskit voivat asiasta valaista asiakkaita, mutta jos tämä matkustajien määrää koskeva sääntö tulee Sosterin taholta, niin onhan Sosterilla asiasta viestintävastuu. Koko asiakaskunnalle, eikä vain minulle. Viestintävastuun perään tässä olen penännyt koko ajan.

Lopultahan tässä käy niin, että asiakaskunta jää yksin suhteessaan taksikeskukseen, kun Sosteri ja taksiuudistuksen toteuttanut taho vetäytyy kaikesta vastuusta. Senhän Heiskanen jo lehdessä totesi. Jep, näin sitä tomitaan Vammaispalvelun asiakkaiden kanssa.

Parhain terveisin

Maria


Kela-taxi & sote-taxi

Heiiij rakas päiväkirja! Mie aattelin, nyt ku lukijakunnan määrä alkaa posahtaa pilviin, et mie laitan semmose erillise infosivun siitä että “mikä ihmeen Kela-taxi & sote-taxi”?? Eli nyt tulee niinku iha perinteistä Q&A meininkii, eli Questions and Answers. Lukija kyssyy, ja Maria yrittää pipertää tiälä vastauksii. Viskatkee hei meilillä piähän jos tuntuu et mänö yli hilseen, nii mie koitan parannella! Kiva!

Sain jo viestii, et yks tyyppi ei tajuu mitää koko taxi-jutust, ja sit tuli toine ja kolmas ja jne viesti vähä samaan henkeen, ni mie aatteli et hei miepä teen semmose INFO-SIVUN. Et ku ite täs Sosterixii vähä niinku suukottelen sillee lempeesti noista viestinnän puolen aukoista, nii mites ois jos iha ite petraisin pikkusen 😉

Niin nyt sie löyvvät sen sivun tuolta blogin oikeesta reunasta otsikolla Kela-taksi & sote-taksi. Tai jos sie mobiliina tääl liikut, niin se sivu on varmaan koko ritirampsun perässä. Sori siitä, nää WP:n ilmaispohjat on vähä tämmösii, et ei kaikkee saa just millilleen sillee ku ite haluis. Mut näilä mennään nyt, ku ei miul oikei budjetti riitä siihe et alkasin palvelintilaa vuokrata ja silleen.

Yritän päivittää sitä sivuu sitä mukaa ku jotai tulee mieleen. Tää koko TAXII-juttu on ihan älytön kiemura, ja kyl täs kuulkaa hikee pukkaa ku itekki yrittää kartal pysyy näist asioista.

Mut joo siis tässä linkki itse siihen sivuun!

Kuva on kuvakaappaus Facebookin Puskaradio Savonlinna -ryhmän Kela-taksia koskevan keskustelun kommenttikentästä. Sitä en muista kuka tämän kuvan sinne oli postannut.

Ongelman ytimessä on 1.7.2018 muuttunut taksilaki, joka on avannut oven keskuslähtöiselle taksitoiminnalle sekä Kela-kyyteihin, että sote-kyyteihin – kilpailutuksen kautta. Eli kilpailutus ja se mitä se saa aikaan, on kaikkien näiden ongelmien ytimessä, kuten alla olevien linkkien lehtijutuistakin käy ilmi. Tavalliselle taksimatkustajalle, siis terveelle ihmiselle, keskusken kautta taksin tilaaminen on ihan normisettiä. Mutta kun olet sairas, invalidi tai vammainen, niin tilanne on aivan toinen. Tässä pari linkkiä Helsingin uutisten juttuihin:

Näkövammaiset ovat helisemässä takseissa,

Asiakkaiden turvallisuus uhattuna.

Mut siis hei miun iso huolen ja suuttumuksen aihe on näiden juttujen lisäksi (ihan ku täs enää muuta tarviis!) se, että Sosterix on TAXI-uudistuksen myötä ilmeisesti myös aika radikaalisti muuttanut TAXI-palvelun, eli siis sen sote-taksin sääntöjä, ja näist ei oo infottu meille asiakkaille mitään etukäteen. Infokirje tuli tammikuun lopussa, kun muutokset tuli voimaan seuraavalla viikolla. Jep. Semmonen nettisivu ilmesty joo helmikuun alussa sinne Sosterixin sivuille, mut iha oikeesti – kuinka moni asiakas sinne tiensä löytää? Pahinta täs on se, että nää muutetut säännöt on semmosii, et niistä niinku seuraa sanktio, eli että jos asiakas rikkoo sääntöjä, niin hän joutuu kirjaimellisesti sääntörikkomuksista maksamaan.

Niin täähän on ihan niinku vankilassa! Siulle ei kerrota mitään, varsinkaan sääntöjä, mut heti jos rikot niitä, nii ei ku vaa sanktiot peliin. Ja näin sit toimitaan sen kohderyhmän kanssa, eli Vammaispalvelun asiakkaiden kanssa, jotka on jo niinku valmiiks “todistetusti” avun tarpeessa – Vammaispalvelun asiakkaakshan sie eikä kukaan muukaan pääse ilman asianmukaisia lääkärien yms tahojen lausuntoja. Ja ennen kaikkee vähätuloisia. Siis oikeesti tosi pienituloisia. Niinku itekkii oon. Niin tää on niinku semmonen “hersyvä kukkanen” täs kaiken päällä. Eikös? Että “tarjotaan palveluu, mut ei kerrota sääntöi, ja hitsi jos mokaat niin hihihii, mepäs laitetaa siulle LASKU !” Tää on nyt niinku pelin henki.

Niin ehkä saatte kiinni siitä, että tämmösten juttujen takii mie niinku herneennyin, ja aattelin et pitääpäs alkaa harjoittelee komedian kirjoittamista. Ku eihän täst elämäst oikee muute mittää tule. Vähä liian vakavaks männöö.

Tui tui, kiva ku kävit kurkkaa blogii! ❤