Jo vain, rakas päiväkirja. Alakaa vihertee, silleen pienesti ja hennosti, mutta vihreetä on jo näkyvissä ❤
Laitoin tuossa männäpäivinä varmaan satakunta siementä multiin. Aiemmi oon semmosta kylvölauttoo, tai lautasta, yrittänä, mihin siemnet laitetaan lautaselle, tai syvempää astijaan, rei’itetyn muovikelemun alle. Ja sielä on paljo kosteutta, vaikka sitten kostutettu talouspaperi piälä. Mut se on vua tosiasjat tunnustettava. Ei näilä silimilä, tai tällä yhelä silimälä, ennee semmone homma tälle tarhurile toimi. Voe elämä. Mutta ihan kyllä voep myös sannoo, että mie turroon mieluummin mullan kansa, on nii ihana tunne ku suap hiplata multoo ja siementä sinne lykkii. Nii ei se kylvölautase menetys tässä nyt nii kovi kirpase. Ihan kylä kiva ol huomata, että on joku asija mikä ei kirpase. ❤
Kylä on tehnä syvämmelle hyvvee tää viherrys. Kaikenlaise turbulenssi jäläkee. Sosterix ja taxii-jutut on ollunna mielessä joo, ja laitoin päättävile tahoile Vammaispalveluun ison pitkän ja oikee tuikeen viesti, ihmetelköö sitä nyt sitte, jos hyö niitä etes lukkoo. Heleppoha semmone sähköposti on ohittoo. Mutta ihe oon tyytyväine, nyt mäni palaute sinne minne pitikii, ihan oikeesee osotteesee. Ja semmosella iänelä, että kyllä varsin mäni pointtikii perile. Vastoopko sieltä kukkaa ikinä, sen näkö männessään. Oon tyytyväine siihe, että omala nimelä kirjotin, ja että varsinnii sanoin sen että “jokaisen kirjoittamani sanan takana seison.” Ja sitten losautin koko paketin auki. Ja pistin vastuut sinne minne ne kuuluu. Hyö ite ovat tämän tien valinneet, tuhannen ihmise puolesta. Nyt on aika kahella peiliin.
Yks ei taija peiliin kahella, vuan jättää aiheuttamasa sotku muile. Haapala nakuttelloo kolumnissaa päällimmäisijä tunnelmija auki asijaan liittye. Aatelkee, yks immeine sai tämmöse kalapalliikin ja helevetin possaka aikaseks taksilain uuvistuksela, ja monen tuhanne ihmise elämä on männy helevetiks tän takija. Ja nyt sitte ite lähtöö litomaan paremmile kalavesile. Että heippatirallaa vua Bernerile. Kiitti kaloista! Ai jumalauti että siun kättes jäläkiä tiälä kuule eletään läpi, hyvi konkreettisesti.
Muutakii on ollunna. Mutta niistäpä ehkä myöhemmin. Viherrys on nyt piällimmäisenä, kun tästä niin suap sitä tarpeellista ravintoo. Syvänkii rauhottuu ja nakuttaa hittaammin. Rennommin ja letkeemmin.
Avu vastaaottamista on tullunna mietittyy aika paljo. Ku tuntuup siinä niinku haastetta piisoovan. Se on kylä tiukassa että yksi pittää pärjätä, ja ihe kaikki osata. Ihan kaikki. On nii hito hyvät mallit siihe suana isommilta omenapuilta, että tää pikkuhippiomena ei oikei muuta oo oppina. Nyt ku oot sokko, niin niinku pakko oppija. Mut eiku sitä vua on hito pitkäle mänty sokkonakkii sillee että “mie ite ja mie ite”. Keneltäkkäähä en mittää vastaa ota. Tietäjänkii torppaan aina ku mahollista. Ja jos ei onnistu, nii sitte lähetää sieltä ovet paukkue litomaan. Se ku o aika hyvä vainuumaan kaikenlaiset torppaukset, sun muut jutut, nii siitä tahtoop jiähä kiinni verekseltää.
Kaikkiha tietää VETin. Paitsi mie en tienny. Opin että se o semmone terapiatittelintuure isoista painavista sanoista: “vaativan erikoistason terapeutti”. Miun ystävä kävi tiälä olemassa, ja naureskel miule, silleen veikeesti kahellen ja muikeesti hymmyillen että “sie oot VET”. Mie olin että täh. “No oot oot. Vaativan erikoistason TORPPAAJA.” Sitte se rykäs siihe perrään että “siula on läheisyyen kansa vissii vähä juttuloita, että ei meinaa immeiset oikein piästä lähele”. Miula män siinä vaiheessa karhumallas viärään kurkkuun, ja tais osa lentee hangellekkii. Hitokseen kiva ku on kavereita! Ai että!
Että siinä sitä immeinen sai tuassiisa kuulla olevansa. Eihä tuoho mitä voinu sannoo. Tottuus on aina semmone, että se hiljentää, ku ei siihe oikei mittää voi sannoo, varsinkaa sillo jos ei miellytä ❤ Että silleesä miustakii tul VET, mut ei kuitenkaan niinku virallise terapiataho edustajana, vaan enempi niinku torppaaja hommii erikoistunneena asijakkaana. Voi kyynel! Näi sitä oppii ihestää iha uusija puolija!
Oha se myönnettävä tuo viherryksenkii kansa että se on silleesä, että siinä suap tuhertoo iha rauhassa. Ei tarvihe miettii männöökö kasviloila herne nennään millo mistäkii syystä, tai mistä suunnalta tulo turpaan tai kuka käyp ilikeeks. Ja tulloo noi ylpiäsä hyvä olo ku suap hiplailla kasveja ja multoo. Ja miel rauhottuu iha hirmusesti. Mutta helepost siihe suattaap myös erakoituu, varsinnii ku on tuon taxi-hyöväyksen kansa tuommosta paskoo. Että ei ees haluva ajatella koko asijoo, saati sitten kyytijä soitella. Noh, pittää vua yrittee hyövätä, pien pala kerrallaan.
Rypemise hetkinä oon miettinä aika paljo sitä, että voipko siihe uskoo että se mitä yks immeine sai aikaseks, yhelä piätökselä, on täysin korjattavissa. Välilä se tuntuu niin mahottomalta tässä muassa, ja mualimassa uskoo, että kyllä niitä asijoita voip muuttoo. Ku ylläältä päi rikkovat kaike, ne kenen pitäs tietee paremmin. Mut hyä vaa rikkovat, ja sit juoksevat karkuu vastuitaan. Tätä on tuassiisa tullunna mietittyy. Päättäjie roolija tässä kaikessa.
Kyllä se vua aina vaikehe kohtije ja epäusko jäläkee siltä tuntuu, että asijoihi voip vaikuttoo. Vaikka se mite mahottomalta näyttäs. Siihe suattaa aikoo männä, ehkä pitkäkii tovi, mutta en voi muuta ku uskoo että paskatkii päätökset on korjattavissa. Pitää vua löytee oikeet keinot. Melskoomine ja riitely ei auta kettää eikä mittää. Tiukka asialinja pittää olla, ja sitkeesti pyssyy asija juuressa kiini. Eikä säikähtee mittää, eikä kettää. Ja tiukasti vua etteenpäin, oma asijasa kansa. Muutki herree siihen kaveriks rinnalle kulkemmaa, ku huomoovat että hitto tuoha o tosissaan, ja että kyllä sitä voip vaikuttoo kun vua yrittää.
Ihe aion selevittee tuota taksilakija, ja sen kiemuroita. Ja sitä, millä lailla tämmöne Sosterixin taksiuuvistus on oikeesti lailline, vai onko. Suapko immeisten yksityisyyttä rikkova kimppakyyvveillä? Suapko immeisten liikkumisen vappautta rajottoo tuolleesa, niinku taxissa nyt rajotettaa tuo osotteen vaatimisen tiimoilta. Pysähtyyhän herraisä tavan taxikii sinne minne asijakas haluvaa, eikä asijassa oo mittää ongelmoo. Nii kyllä on nyt jossain jottai mättää ja isosti. Tähä kaikkee mänö varsi hirmusesti aikoo, mutta mänköö. Onpaha sokolla jotakii tekemistä josta vois hyötyy monet muutkii immeiset. Että jos just sie joka tätä luvet, satut olemaan Bernerin taksilain asijantuntija, ja siula ei oo just nyt muuta tekemistä niin viskooppa meililä kiitos, ja kerro miule mistä löyvän asijasta lisätietoo ja mistä löytyy asijaan erikoistunut asijantuntija taho, niinku vaikka joku oikeusoppinut, keneltä voip kyssyy neuvvoo huokeilla kustannuksilla. Kiitos!
Kiitos ku kävit kurkkaa blogii! Kaunista päivää siulle! ❤
Sokea. Piste. 