Tag: taksi

Uusi vuosi, uudet tuulet. Ja Avin päätös.

Posted on by Sokkomaria

Terveppä terve kaikille, ja hengissä ollaan sekä hyvässä voinnissa. Blogihiljaisuus pikkuisen venähti, syystä että aika väsynyt olo oli tuossa loppuvuoden 2020 viimeisinä kuukausina. Monestakin eri syystä, mutta se kaikkein isoin ja painavin syy oli Avin päätös.

Niille ketkä blogia ovat seuranneet, juttu onkin jo tuttu. Eli tein kantelun kesäkuussa 2019 koskien Sosterin / Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuljetuspalvelun omavastuutaksoja. Tässä siis nyt puhutaan ns sotetaksista eli kuljetuspalvelusta. Tämä kaikki ei liity Kelakyyteihin ja Kela-taksiin millään lailla. Kuljetuspalvelu on vaikeavammaisten arjen kulkemiseen tarkoitettu apu, jonka omavastuun eli sen mitä kyyti per kerta maksaa, voi lain mukaan olla korkeintaan se sama summa kuin mitä paikallisessa julkisessa liikenteessä peritään kertalipusta. Eli jos kertalipun hinta on vaikkapa kaksi euroa paikkakunnalla, silloin kuljetuspalvelukyydistä ei saa asiakkaalta veloittaa enempää kuin tuon kaksi euroa, yhteen suuntaan ajettaessa. Tässä periaate yksinkertaisuudessaan.

Näillä asioilla on kuitenkin tapana monimutkaistua kun näitä sovelletaan ja järjestellään kuntien ja sairaanhoitopiirien, tai kuntayhtymien tahoilta paikallistasolla toimiviksi kuljetuksiksi. Ja täällä Savonlinnassa on hupsista keikkaa päässyt virkamiehiltä ja viranomaistahoilta lipahtamaan semmoinen pikkujuttu läpi haavin, että Savonlinnan kaupunkialueen julkisessa liikenteessä siirryttiin kilometripohjaisista tasataksoihin vuonna 2015. Mutta kuljetuspalvelun omavastuisiin tätä muutosta ei ulotettu, kuten olisi lain mukaan pitänyt ulottaa. Ja näin ollen täällä on kaupungin alueella veloitettu kuljetuspalveluiden asiakkailta omavastuista ylihintaa viimeisen viiden vuoden ajan.

Tähän päälle se, että lisäksi Sosterin kuntayhtymän hallitus korotti kuljetuspalvelun omavastuun hintoja syksyllä 2018. Hintamuutos astui voimaan 1.2.2019 samaan aikaan kuljetuspalvelu-uudistuksen kanssa. Ongelma tässä oli vain se, että tuo hinnankorotus oli laiton. Kilometripohjainen taksa, jota siis sovelletaan kuljetuspalveluissa kaikkialla Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin alueella, on noudatellut Matkahuollon vuoden 2014 taksoja. No mutta kun Matkahuolto ei ole korottanut noita vuoden 2014 taksoja. Niin mistä ihmeestä Sosterin kuntayhtymän hallitus tuon korotuksen sitten keksi? Kysyin tätä asiaa silloiselta Vammaispalvelun johtajalta, ja hän vastasi sähköpostitse “että hintoja korotettiin koska kuljetuspalvelun hintoja ei ollut päivitetty pitkiin aikoihin.” Eli virkamies ihan pokkana vastaa näin, vaikka lain mukaan kuljetuspalvelun omavastuutaksojen hinnat on sidottu julkisen liikenteen hintoihin. Ja virkamies myös ihan pokkana toimii noin, eli epäeettisesti, vastoin sen asiakaskunnan etuja keiden asioista hänen tulisi pitää huolta. Niin onhan tämä kerrassaan kiinnostavaa. Kerrassaan. Ja tältä pohjalta läksin kantelua asiasta tekemään kesällä 2019, Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

Kantelun päätös ja Avin ratkaisu tuli sähköpostiin 16.11.2020. Päätös on julkinen ja ratkaisu oli / on asiakaskunnan kannalta myönteinen. Päätöksessä todetaan että Sosteri on toiminut laittomasti soveltaessaan kuljetuspalvelun omavastuisiin kilometripohjaista taksaa (kaupungin alueella) ja että taksa tulee muuttaa tasataksaksi.

Vaikka tiesin että päätös tulee olemaan tämä, siksi koska laki on mitä on, ja siksi koska Kotkassa käytiin iso, monta vuotta kestävä oikeuskeissi tämän saman asian tiimoilta, ja koska KHO antoi ennakkopäätöksensä asiassa keväällä 2020, silti jännitti. KHO:n päätös ja ratkaisu Kotkan keississä on viimeinen sana, ja se on hyvin selvä ja selkeä: kuljetuspalveluiden omavastuutaksat eivät saa ylittää julkisen liikenteen hintoja. Eli kenelläkään sosiaaliviranomaistahon edustajalla tai virkamiehellä ei ole enää Suomessa tämän asian osalta mitään mutisemista, ja asiassa ei enää tehdä mitään “virkamiesten omia sovelluksia.”

Tai niinhän sitä luulisi. Sosterin kuntayhtymän hallitus, joka siis päättää tästä kuljetuspalvelun omavastuutaksa-asiasta myös minun kuntani osalta siksi, koska kuntani ostaa kuljetuspalvelun Sosterilta, kokousti männä viikon tiistaina eli 19.1., ja kokouksessa käsiteltiin myös nämä puheena olleet omavastuutaksat. Ylihinnoitellut taksat palautettiin takaisin lain mukaiselle tasolle eli vastaamaan Matkahuollon 2014 hintoja. Mutta tasataksan osalta on silleen jännästi luovittu, että eihän tuosta nyt tolkkua ota. On niinkun keksitty “byrokraattisen luova väylä siihen että ei tarvii käyttää sanaa tasataksa.”

Tässä linkki Sosterin kuntayhtymän hallituksen pöytäkirjoihin. Jos linkki ei jostakin syystä toimi, nuo dokumentit löytyy ihan sillä kun kirjoittaa Googleen hakusanat Sosterin kuntayhtymä hallitus.

Näin päättyi tämä helkatin puolentoista vuoden säätö, ja virkamieskunnan epäonninen hinnankorotus. Siis tokihan nämä kaikki asiat virallisesti paperilla menevät Sosterin kuntayhtymän hallituksen päättäjien piikkiin, koska virallinen rakenne on se että kuntayhtymän hallitus päättää. Mutta kuten tiedämme, Suomessa näiden asioiden työstäminen ja asioiden taustoittaminen sekä päätösehdotusten ja ratkaisujen tekeminen kuuluu virkamiesten toimenkuvaan. Joten kun nyt tässä asiassa totean että “kiitti vaan virkamieskunnalle”, niin ihan kyllä myös sitä tarkoitan.

Jotenkin on sellainen fiilis, että se viestintä jota olen Sosterin suuntaan, ja nimenomaan siis sosiaalipalveluiden ja erityisesti Vammaispalvelun suuntaan käynyt näiden asioiden tiimoilta, asettui aivan uudelle pohjalle sen myötä kun Avin päätös saapui. Oli nimittäin aika monta kertaa tuossa matkan varrella sellainen fiilis, että siellä on laitettu minulle jonkinlainen leima otsaan ja pistetty minut kategoriaan “hankala asiakas”, ja sen päälle vielä vähäteltiin näitä kuljetuspalveluasioita koskevia palautteitani. Nyt sitten kun Avin päätös ja ratkaisu tuli, ja kun tietenkin tein näistä asioista julkisia, kun sattuipa kivasti paikallisen päivälehden toimittaja laittamaan viestiä ja kysymään kiinnostaisiko jutunteko, mihin vastasin kyllä tottakai, ja sen jälkeen vielä parissa some-ryhmässä jaoin Avin päätöksen ja selitin rautalangasta auki sen mitä se tarkoittaa, on ollut ihan mukavan rauhallinen fiilis. Ja kunnan suuntaan on viestintä toiminut myös, sieltä on tullut vahva viesti siitä koko tämän puolentoista vuoden prosessin ajan että kunnassa noudatetaan lakia, ja että samaa vaaditaan myös niiltä tahoilta keiltä kunta palvelut ostaa. Eli Sosterilta. Meni kertalaakista koko jupakka laajempaan tietoisuuteen Itä-Savon tekemän lehtijutun myötä, ja siihen päälle vielä täsmällisemmät info-paketit somessa. Niin viestintää ajatellen olen kyllä tyytyväinen. Sosterihan ei näistä ulospäin huutele, ja nyt kyllä mokasivat siellä ihan itse tämä koko jutun. Ja erityisesti sillä paskan mätöllä minun päälleni mitä vielä kesällä 2019 ihan sieltä Vammaispalvelun johtajan taholta päälleni sain. On sähköpostit tallessa joo. Ja samaahan se oli myös Mikkelin Taksikeskuksen taholta minun suuntaani, eli kun uskalsin sinne asioista sanoa, niin agressiivista kommunikaatiota tuli takaisin että aivan käsittämätöntä. Ja tällaiset tyypit sitten huolehtivat vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden toimivuudesta! No, on tainnut väki Mikkelin Taksissakin vaihtua, ja ehkä ihan syystäkin. Voi morjens.

Että on tässä töitä tehty, hartiavoimin, ihan sen yksinkertaisen perusasian eteen että saisi tulla ihmisenä kuulluksi, asiassa joka koskettaa 940 hengen päivittäistä arkea, ja asiassa jossa virkamiehet ovat toimineet siten että lakia on rikottu monen vuoden ajan. Asiassa, jonka lopputulema on ollut se, että vähävaraisilta ihmisiltä on rahastettu ihan pokkana moninkertaisia omavastuuhintoja, etenkin Savonlinnan kaupungin alueella.

Kyllähän se varmaan saattaa virkahenkilöä patittaa että sitten tulee yks sokko, joka bongaa tällaisen, ja yhtäkkiä alkaa pukata lehtijuttua, sähköpostia ja sen sellaista. Ja sosiaalisessa mediassa käydään debattia ja dialogia. Ja kuntaan otetaan yhteyttä. Ja silleen. Että yhtäkkiä ei olekaan enää hiljaista ja mukavaa, ja semmoista niin kuin aiemmin, eli että Sosterixissa on oma laki. Voi kyynel! Paitsi että yhtään ei harmita tätä sokkoa se, että Sosterixin päivittyy pikkuhiljaa nykyaikaan lakien noudattamisen osalta.

Joten eiköhän tämän asian tiimoilta ole nyt jäpätykset tässä, ja toivottavasti vähän aikaa rauhallista. Tarkoittaen erityisesti sitä, että virkamiesten taholta kukaan neropatti ei nyt lähtisi kehittelemään “mitään vammaisten arjen helpottamiseksi tarkoitettuja ratkaisuja”, jotka sitten käytännössä tarkoittavat sitä että budjettia leikataan puolet pois, ja jokin palvelu lakkautetaan kokonaan.

Toki tässä nyt vielä seurataan loppuun saakka tuo “tasataksa-asia”, eli selvityksen alla on se mitä hittoa tuo virkamiesten viimeisin idea nyt sitten oikeasti tarkoittaa. Tasataksassa kun on se pointti nimenomaan, että yhden lipun hinnalla “saa ja voi matkustaa niin paljon kuin sielu sietää, ja siinä ei kilometrimääriä lasketa.” Avin yhteystiedot ovat tulleet tutuiksi Joensuuta ja Mikkeliä myöten, ja voi kyynel että jos vois virkamieshenkilöt esim. sairaanhoitopiireissä ihan vaan noudatella lakeja näissä asioissa, niin oisko vaan niin paljon helpompaa ja mukavampaa meillä kaikilla. Tässä on miun uudenvuoden toiveeni samalla!

Mut silleen on hei mahtavasti menny tää kaikki, että jos gallialaisen, siis SEN kuuluisan pienen gallialaisen kylän kalakauppiaan muistatte, niin täällä ei oo hei ollut enää ollenkaan semmoista meininkii! Jees! Joku ahkera blogin seuraaja saattaa nimittäin muistaa sen parin vuoden takaisen Tonnikala -jutun, kun oli vähän tunnetta päällä, ja räjähti sit koko kalatiski. Olihan siihen kyllä ihan aihettakin, mut vähän rankkoja nuo tuommoset tunnepuolen jutskat on kuitenkii läpielää, niin oon kyllä tosi tyytyväinen että meno ja meininki on kaikin puolin rauhoittunut.

Että ihan on rauhaksiin hengitelty ja kaikkee, ja ihan kuulkee jopa hipeix on oltu niinkin paljon että miehän vedin meditaatiopiirii meiän pienellä kyllä tuossa marras-joulukuussa sen kaheksan viikon ajan. Ja hienosti kuulkaa meni. Niin rauhallisissa sydänenergioissa että!

Kiitti hei kun kävit lukee blogii! Sydän!

Hiljaa mäessä

Posted on by Sokkomaria

Avot, rakas päiväkirja. Onpas meillä ollut pulkkamäkikelit tässä viime aikoina! Niin mukavan jäistä on nyt joka puolella, etenkin metsätiellä, että eihän sitä immeinen muuta voi kuin pulkalla laskea mäkeä 😉

Asiaan ehkä hieman saattaa vaikuttaa tämä männä viikkojen taxii-uudistus, ja sen mukanaan tuomat kokemukset. Erityisesti se, että “hippi ei halua vieraita taksikuskeja tontilleen, varsinkaan omaan pihaansa”. Jep. Kokemuksia on nyt tullut hankittua, ja ehkä avaudun niistä jossain vaiheessa, mutta en nyt.

Kaiken tämän seurauksena ilmoitin Etelä-Savon Taksikeskukseen, että täällä meillä on kelirikko, ja koska metsässä ollaan, tie on sellaisessa kunnossa että on aivan turha yrittää henkilöautolla pihaan, ellei halua jäädä autolla tiehen kiinni. Ja että lähin hinauspalvelu on Savonlinnassa. Ja että täst edes nousen taxiin kyytiin joko lähinaapurin pihasta, tai sitten jostakin kohdin metsätietä. Ja myös jään pois näissä samoissa paikoissa.

Näin ollen olen sitten pulkkaillut meno- ja varsinkin tulomatkat kotiin, niin päivällä kuin iltapimeälläkin.

Tässä kuvassa kotimatkalla iltapimeällä taskulampun valossa. Tyhjä pulkka odotti kotiin tulijaa kuusen oksaan sidottuna, ja oli helppo lastata tavaroilla. Ja liukui perässä niin nätisti! Ai että! 😀

Syy noihin pitkiin kuvateksteihin on muuten se, että sokeain ohjelmat eivät osaa “tulkata” nettisivuil olevii kuvii joissa ei oo tekstejä. Koska jos kuvissa ei ole tekstejä, ei niissä ole mitään tulkattavaa. Joten jos joku on ihmetellyt kuvatekstitystapaani, niin se johtuu ihan siitä että haluan huomioida myös muut sokot, jotka mahdollisesti sivustolla vierailevat.

Huisin kovat vauhdit on mäessä saanut viime päivinä. Tänään oli erityisen mukavaa, kun aurinko paistoi ja täyden repun kera saattoi lasetella mäkeä alas. Olen nimittäin huomannut, että painava reppu mukavasti tasapainottaa pulkkailua. Lumessa liukuvaa vehjettä on helpompi ohjata jaloilla kun selässä oleva reppu pitää painoa pulkan perässä. Myönnetään, että muutaman kerran on lasti purkautunut keskelle tietä. Onhan siinä oma viehätyksensä iltapimeällä taskulampun valossa keräillä we-paperi paketteja, ruokakasseja yms. tavaroita pitkin ja poikin rinnettä 😉 Etenki ku oot sokko 😀 Semmoista se on, kun tekee valintoja.

Yks paha kohta oli, joka äityi melkein paniikiksi asti, kun en löytänyt avaimiani. Mistään. Se on kuulkaa mielenkiintone tunne, kun seisot kotiovella, ja mietit että tippuiko avainnippu rinteeseen, vaiko siihen kohtaan mis taxiista jäit pois. Ja on yö, ja pimeä. Siinä melkein itku pääsi, kun aattelin että voiha v’ddu mitä omas elämäs tapahtuu, ja et eihän tän tällee pitäny mennä. Niinku ikinä. Ja niinku ollenkaa. Ja et oikeesti en nyt kyl yhtää jaksa lähtee tarpoo takas tonne pimeesee mehtään, ja ettii jotai helvatun avaimii tällä yhellä silmällä tiiraten. Mut sit tuli kuuma, ja piti saada happee, ja aukaisin vähän takin vetoketjuu. Ja käsi osui kaulalla roikkuvaan avainnippuun. Sokko oli varuilta laittanu avainnarun, jo autossa, kaulaan roikkumaan, ja siinähän se roikkui vieläkin. Ei sitä vaan muistanu sillä hetkellä ku piti.

Semmost se on ku tekee valintoja, ja päättää olla jäärä. Ja kävellä ja pulkkailla. Ihan oma valinta. Mie en tykkää yhtään tästä taxii-uudistuksesta, enkä halua ventovieraita miehiä (miks taxii kuskit on näillä seuduin lähinnä vain miehiä??) tänne pihoille pyörimään. Ja sitten lörpöttelemään asiakkaiden asioita pitkin ja poikin kyliä, niin kuin nyt on semmonenkin ikävä juttu tässä jo tullut elettyä läpi. Niin kiitosta vaan Sosterix, mutta ei kiitos! Helpompaa on kun kävelen autoa vastaan, ja saanpahan samalla myös liikuntaa!

Mitä tulee tähän taxii-uudistukseen, niin onko se sittenkin niin, että eikö tää menekään Bernerin taksilain uudistuksen piikkiin?

Onko kaiken takana sittenkin julkisten palvelujen hankintalaki? Joka on johtanut siihen että julkisen puolen palvelut on myös ollut “pakko” kilpailuttaa? Vai onko niin, että yksi asia on johtanut toiseen: taksilain uudistus on johtanut siihen, että julkisten palvelujen hankintalakia on ollut pakko soveltaa myös näihin niin kutsuttuihin sotekyyteihin, eli asiointikyyteihin – jotka täällä tunnetaan myös nimellä Vammaispalvelun kuljetuspalvelu.

Toivon, että joku päivä saan vastauksia näihin kysymyksiin. Semmosia vastauksia, jotka pitävät paikkansa ja joihin voi luottaa. Ja sellaisessa muodossa tulevia vastauksia, että niitä osaa maallikko myös tulkita.

Sitä ennen yritän ajaa hiljaa mäessä, että ei satu vahinkoja. Nyt ei millään joutais sairaalassa tai missään sen semmoisessa instituutiossa viettämään aikaansa katkenneen käden tai koiven vuoksi, kun alkaa taas tuo kasvukausi punkea ja tunkea päälle. Sentäs jotakii positiivista tässä.

Ja laitoin myös vakiotaksihakemuksen Vammaispalveluun, mikä siis tarkoittaa sitä että jos miulle semmottinen “vakiotaksioikeus” myönnetään, voisin ajella melkein niinku vanhassa systeemissä. Eli asioida yhden ja saman taksiyrittäjän kyydeillä – eli vakiotaksin kyydillä. Sitä tarkoittaa vakiotaksioikeus. “Melkein niinku vanhassa systeemissä”, mutta ero on siinä, että taksiyrittäjä ilmoittaa kaikki ajot, myös päätepisteosoitteet, asiakkaan puolesta taxii-keskukseen. Ja asiakkaan ei tarvii ite asioida keskuksen kanssa laisinkaan.

Nii kyllähän se taitaa silleesä nyt mennä, että sen aikoo kun ne miun hakemusta käsittellee siellä Vammaispalvelussa, niin on tuo tie niin hemmetin huonossa kunnossa, että “ei tänne pääse kun traktorilla”. Sit jos hakemus hyväksytään, niin saattaa taas tuo tien kuntokii äkillisesti parantua, ihan silleen simsalabim, ihmeellisesti 😉

Ja se on muuten oikeesti ihan totta, että täällä kylillä tarvittais sekä Kela-traktori että Sote-traktori. On nimittäin paikka paikoin talot semmosis paikois, ylämäkien tai alamäkien ja mutkaisten reittien päässä, että ei sinne vaan henkilöautoilla pääse. Edes nelivedolla. Tämmösillä keleillä, kun rinteet kiiltelee peilijäässä, tai sit jos on ihan mahoton sohjo. Traktori, jonka renkaissa on ketjut, on ainoo millä pääsee. Voihan se olla et mönkijä kulkee, tai moottorikelkka, mut mummot ja ukot paleltuu niitten kyytiin. Traktorin kopissa sentään lämmitin puhaltaa. Tai sit traktorin ison kippilavan voi peittää pressulla, ja sinne voi laittaa patjat 😉 Se on semmosta tää elämä Suomen korvissa. Ei tuu ehkä lainsäätäjä tämmösii hommii ajatelleeks Kehä III:n sisäpuolel, missä häthätää enää kunnon talvia ees on.

Kela on miulle semmosen vakiotaksioikeuden myöntäny, ja kylläpitää sanoa että sen takia on niin kiva ajaa Kela-taxiilla ku on tutut tyypit siellä viemässä ja hakemassa! Eikä tarvii enää yhtään sohlata ja solkata sen perkeleen Pro-Keskuksen kanssa, joka niitä Kela-kyytejä välittää, ja kyydit myös hoituu, ajallaan. Ja jännä muuten, että Kela-taxii pääsee tänne pihaan asti kelillä kuin kelillä 😀 😀 😀 Eikö oo jännä juttu! Joissakin asioissa ei vaan oo mittään ongelmaa, ei niin minkäänlaista 😀

Kiitti ku kävit kurkkaa blogii, mukavoo iltoo ja hyvvee yötä siulle! ❤

Esittely

Posted on by Sokkomaria

Huomenta, rakas päiväkirja. Kaikenlaista on tuassiisa korvallisella pörrännä, aatoksii ja sen semmossii. Suurista mietteistä en tiijä, mut taxii-juttuha se tässä akuutisti ompi elämässä läsnä. Ku ei sitä liikettä nivelii sua, jos ei taxii soeta. Tai voepha sitä kävellä, mut sokolle on vähä huasteellista nuo lumiolosuhteet, ku tahtoop näkö hävitä iha kokonaan. Ei niä ei sitte mittään.

Viestinteehä sitä o harrastettu, tuassiisa. Koira ei karvostaan piäse. 😀 En tiiä haittooko. Ehkä se jotakuta toista haittoo tässä tappauksessa, en tiiä ku en oo reaktijoita suana. Ei oo Vammaispalavelusta mittää kuuluna. Ei se haittoo. Kyllä joku päivä vielä kuuluu. Sillä välin uattelin muina naisina että laitampa nyt vielä kerran sille koko taksi uuvistuksesta vastaavalla rojektipiällikölle ihan kunnollise esittelymeili, ku en oo vielä ehättänt ihteeni hänelle esittelemmää. Noinniinku virallisest. Nii tuossapa tuota tuassiisa piisas, ku sorvi iärelä istui ja nakuti mänemään. Ihan kyllä mukavalta tuntuu semmonen ajatus, että vois joku päevä hurrauttoo SOTE-TAKSILA jutun tekkoo Savonlinnan kaupungintalole, kaupungin lakimiehe luokse kyllään, ja ihmetellä näitä juttuja yhessä. Että mitenhä hitola työ onnistuitta paketoimaan Vammaispalavelun asijakkaat tällä viisii, ja tekemään sen vielä laillisesti?

Ae että. On nyt sitte minkä takija nousta uamula sängystä ylös. Ja mitä uottoo, niinku tuleviakkii vuosija ajatellen. Ihan kivalta tuntu tuommone esittelyteksti laittoo mänemään! 🙂

Kiitos ku kävit kurkkaa blogii. Mahtawoo päiwee siulle! ❤

Tervehdys

Ja kiitokset vastauksestanne viestiini, sekä vastauksista esittämiini kysymyksiin.

En olekaan esitellyt itseäni. Olen Maria, täytän tänä vuonna 42v. Vammauduin viime syksynä äkillisesti puhjenneen/ilmenneen glaukooman eli silmänpainetaudin seurauksena, ja menetin n 80% näöstäni.

Koulutukseltani olen FM ja yo.merk., ja olen tehnyt mm viestinnän alan sekä toimittajan töitä, kirjallisuuden tutkijan koulutuksen taustalla. Se tarkoittaa sitä, että etsin ja kaivan lähteet sekä ”tiedon juuren” esille, vaikka henki menis 🙂

Ilmeisesti te teette töitä Rasimuksen tiimissä, ja palaatte sinne kun tämä taksiuudistus on saatu pulkkaan, eli kun meidät asiakkaat on onnistuneesti paketoitu luomaanne rakenteeseen.

Hyvä, Rasimus on varmaan tarkistanutkin kaikki asiaan liittyvät juridiset puolet, kuten osoite-asian joka käytännössä rajoittaa asiakkaan liikkumisen vapautta: kertokaa minulle herra X, miten ajellaan uudella systeemillä taksilla ongelle piene gallialaisen kylän rannalle, vanhaan tuttuun onkipaikkaan, tai marjaan tai sieneen nimettömän kinttupolun varrelle, jolla aina ollaan käyty marjassa ja sienessä, tai talvella retkiluistelemaan ”sen jonkin lammen rannalle”, jonka nimestä ei ole edes tietoa. Kuinka uudessa systeemissä eletään normaalia elämää, ilman että sakkorangaistus roikkuu pään yläpuolella koko ajan, ja etenkin että ylipäänsä saat taksin edes tilattua, jos osoitetta ei ole tiedossa? Tämä tällainen, yllä kuvattu, on arkea maalla, tällainen elämä. Samoin kuin sukulaisissa käynti vanhoissa torpissa, joiden osoitetiedoista ei ole hajuakaan. Minunkin kotini, tämä josta nyt viestiä kirjoitin, oli jopa luvattoman pitkään ilman viranomaisten vaatimia virallisia osoitetietoja

Uudessa järjestelmässä taksia ei voi edes tilata, jos ei ole antaa päätepisteosoitetta.

Kertokaa, uteliaana kysyn, kuinka ratkaisette yllä esittämäni dilemman? Etenkin tilanteessa kun olette sokea, ette näe lukea karttakirjaa, tai ylipäänsä tiedon etsiminen ja löytäminen on äärimmäisen haastavaa. Siinä missä terve ihminen tsekkaa sijainnin ja paikan koordinaatit, niin sokko ihmettelee että kappas kun menikin elämä vaikeaksi. Aina kun ei ole avustajaa käytettävissä, tai ylipäänsä apua saatavissa. On pärjättävä ihan itse, sokeankin. Mielenkiinnolla jään odottamaan vastaustanne asiaan.

Pyytäisin myös vastausta siihen, että kuka/mikä taho on vastuussa asiointiaikojen puolittamisesta. Sekä siitä päätöksestä/ratkaisusta, että ylimenevistä asiointiajoista aletaan periä maksua asiakkaalta. Onko kyseinen taho Sosterin kuntayhtymän hallitus, vaiko jokin muu taho. Kiitän että näette vaivaa selvittääksenne asian ja vastataksenne, jotta jatkossa tiedän minne osoittaa asiaan liittyvät kysymykset, niin en tiputtele niitä teidän syliinne.

On varmaan myös tarkistettu että tämä kaikki on juridisesti sallittua, ottaen huomioon että asiakaskunta todella on Vammaispalvelun asiakaskuntaa. Myös se, että kimppakyydeillä voidaan ajaa tonteille, kuten omalleni, joiden osoitetiedot ovat salaisia. En ole koskaan antanut lupaa tällaiseen, enkä myöskään tule antamaan, se on selvä asia.

Pyydän vastausta näihin kysymyksiin, koska olen palailemassa toimittajan hommiin, ja tapa jolla teen työtä, on kääntää kaikki kivet ja varmistaa kaikki lähteet, että ei jää epäselvyyksiä siitä missä asioiden juuret ovat, ja mikä taho on vastuussa mistäkin.

Varmasti tulen vielä jatkossa esittämään useita haastattelupyyntöjä tämän taksiuudistusasian tiimoilta, tulevien vuosien varrella, niin teille kuin muillekin. Koska aihehan ei mene pois. Tapa jolla uudistus Savonlinnassa toteutettiin, oli erityisen ilkeä, hyvin kivuliasta asiakaskunnalle. Siitä riittää kirjoittamista pitkäksi aikaa. Viestinnän tiputtaminen nollarooliin on sinänsä tyypillistä Savonlinnan kaupungille, valitettavasti, mutta en olisi uskonut että siellä näin raakaan touhuun pystytään Vammaispalvelun asiakaskuntaa kohtaan. Välittänette tämän viestin perille taksiuudistuksen viestinnästä vastaavalle taholle.

Niin, otan sitten aikanaan Rasimukseen yhteyttä ja käyn näitä asioita läpi hänen kanssaan. Koska häneenhän se on yhteyttä otettava, jos ja kun meinaa mediassa jotain julkaista, taksimuutoksen juridisiin näkökulmiin liittyen. Sellaisiin kysymyksiin kuten onko oikeutta rajoittaa asiakkaan liikumisen vapautta, onko oikeutta vaatia päätepiste osoite ja näin urkkia asiakkaan yksityisiä ajoja jne. Aikanaan Rasimuksen edeltäjän Hyttisen kanssa olikin ihan hyvät juttutuokiot, mm. paikalliseen aluelehteen tein juttua, että huone on kyllä tuttu.

Eli tällainen ”jojo” on nyt syntynyt tämän taksiuudistuksen myötä, joka heilahtaa takaisin teidän suuntaanne, sen kautta kun olen saanut hyvän syyn alkaa tehdä pikaista paluuta toimittajan töihin. Invaliditeettihan ei sitä sinänsä estä, vaikka työtehot ja toimintakyky on aivan jotain muuta kuin ns. terveellä ihmisellä. Mutta ilouutinen todellakin on, että nythän ei tarvitse työkykyä esim. työmatkojen järjestämisen muodossa murehtia kun taksikyyti kulkee! Mikä ilo, ja aina voitte seurata etänä ruudulta missä olen menossa 🙂

Tästä ”henkiin heräämisestä” todella voin teitä kiittää, teitä henkilökohtaisesti, sillä vammautumisen seurauksena koko elämisen motivaatio oli jo hetken aikaa hukassa, pahasti. Nyt ei ole, kun olen löytänyt erittäin hyvän syyn herätä aamulla ylös, syyn johon panostaa tulevinakin vuosina. Teillä on ollut merkittävä rooli tässä asiassa, ja siitä kiitän vilpittömästi.

Palaamisiin, kiitos että vastaatte kysymyksiini, joita käytän pohjatietoina taksiuudistuksesta kirjoittamista valmistellessani. Viralliset haastattelupyynnöt esitän aina erikseen, enkä koskaan kirjoita tai julkaise missään mediassa mitään sellaista mistä ei ole etukäteen haastateltavan kanssa sovittu. Se on epäeettistä, ja jos ei riko lakipykäliä, niin rikkoo ainakin moraalia.

Mitä tuohon sääntöselvitykseen tulee, johon ystävällisesti käytitte aikaanne vastataksenne minulle, niin täytyy kyllä sanoa että homma on harvinaisen monimutkainen, siis erityisesti ylimääräisten kyytiläisten laskutuksen osalta. Ja kyllä varmasti taksikuskit voivat asiasta valaista asiakkaita, mutta jos tämä matkustajien määrää koskeva sääntö tulee Sosterin taholta, niin onhan Sosterilla asiasta viestintävastuu. Koko asiakaskunnalle, eikä vain minulle. Viestintävastuun perään tässä olen penännyt koko ajan.

Lopultahan tässä käy niin, että asiakaskunta jää yksin suhteessaan taksikeskukseen, kun Sosteri ja taksiuudistuksen toteuttanut taho vetäytyy kaikesta vastuusta. Senhän Heiskanen jo lehdessä totesi. Jep, näin sitä tomitaan Vammaispalvelun asiakkaiden kanssa.

Parhain terveisin

Maria


Kela-taxi & sote-taxi

Posted on by Sokkomaria

Heiiij rakas päiväkirja! Mie aattelin, nyt ku lukijakunnan määrä alkaa posahtaa pilviin, et mie laitan semmose erillise infosivun siitä että “mikä ihmeen Kela-taxi & sote-taxi”?? Eli nyt tulee niinku iha perinteistä Q&A meininkii, eli Questions and Answers. Lukija kyssyy, ja Maria yrittää pipertää tiälä vastauksii. Viskatkee hei meilillä piähän jos tuntuu et mänö yli hilseen, nii mie koitan parannella! Kiva!

Sain jo viestii, et yks tyyppi ei tajuu mitää koko taxi-jutust, ja sit tuli toine ja kolmas ja jne viesti vähä samaan henkeen, ni mie aatteli et hei miepä teen semmose INFO-SIVUN. Et ku ite täs Sosterixii vähä niinku suukottelen sillee lempeesti noista viestinnän puolen aukoista, nii mites ois jos iha ite petraisin pikkusen 😉

Niin nyt sie löyvvät sen sivun tuolta blogin oikeesta reunasta otsikolla Kela-taksi & sote-taksi. Tai jos sie mobiliina tääl liikut, niin se sivu on varmaan koko ritirampsun perässä. Sori siitä, nää WP:n ilmaispohjat on vähä tämmösii, et ei kaikkee saa just millilleen sillee ku ite haluis. Mut näilä mennään nyt, ku ei miul oikei budjetti riitä siihe et alkasin palvelintilaa vuokrata ja silleen.

Yritän päivittää sitä sivuu sitä mukaa ku jotai tulee mieleen. Tää koko TAXII-juttu on ihan älytön kiemura, ja kyl täs kuulkaa hikee pukkaa ku itekki yrittää kartal pysyy näist asioista.

Mut joo siis tässä linkki itse siihen sivuun!

Kuva on kuvakaappaus Facebookin Puskaradio Savonlinna -ryhmän Kela-taksia koskevan keskustelun kommenttikentästä. Sitä en muista kuka tämän kuvan sinne oli postannut.

Ongelman ytimessä on 1.7.2018 muuttunut taksilaki, joka on avannut oven keskuslähtöiselle taksitoiminnalle sekä Kela-kyyteihin, että sote-kyyteihin – kilpailutuksen kautta. Eli kilpailutus ja se mitä se saa aikaan, on kaikkien näiden ongelmien ytimessä, kuten alla olevien linkkien lehtijutuistakin käy ilmi. Tavalliselle taksimatkustajalle, siis terveelle ihmiselle, keskusken kautta taksin tilaaminen on ihan normisettiä. Mutta kun olet sairas, invalidi tai vammainen, niin tilanne on aivan toinen. Tässä pari linkkiä Helsingin uutisten juttuihin:

Näkövammaiset ovat helisemässä takseissa,

Asiakkaiden turvallisuus uhattuna.

Mut siis hei miun iso huolen ja suuttumuksen aihe on näiden juttujen lisäksi (ihan ku täs enää muuta tarviis!) se, että Sosterix on TAXI-uudistuksen myötä ilmeisesti myös aika radikaalisti muuttanut TAXI-palvelun, eli siis sen sote-taksin sääntöjä, ja näist ei oo infottu meille asiakkaille mitään etukäteen. Infokirje tuli tammikuun lopussa, kun muutokset tuli voimaan seuraavalla viikolla. Jep. Semmonen nettisivu ilmesty joo helmikuun alussa sinne Sosterixin sivuille, mut iha oikeesti – kuinka moni asiakas sinne tiensä löytää? Pahinta täs on se, että nää muutetut säännöt on semmosii, et niistä niinku seuraa sanktio, eli että jos asiakas rikkoo sääntöjä, niin hän joutuu kirjaimellisesti sääntörikkomuksista maksamaan.

Niin täähän on ihan niinku vankilassa! Siulle ei kerrota mitään, varsinkaan sääntöjä, mut heti jos rikot niitä, nii ei ku vaa sanktiot peliin. Ja näin sit toimitaan sen kohderyhmän kanssa, eli Vammaispalvelun asiakkaiden kanssa, jotka on jo niinku valmiiks “todistetusti” avun tarpeessa – Vammaispalvelun asiakkaakshan sie eikä kukaan muukaan pääse ilman asianmukaisia lääkärien yms tahojen lausuntoja. Ja ennen kaikkee vähätuloisia. Siis oikeesti tosi pienituloisia. Niinku itekkii oon. Niin tää on niinku semmonen “hersyvä kukkanen” täs kaiken päällä. Eikös? Että “tarjotaan palveluu, mut ei kerrota sääntöi, ja hitsi jos mokaat niin hihihii, mepäs laitetaa siulle LASKU !” Tää on nyt niinku pelin henki.

Niin ehkä saatte kiinni siitä, että tämmösten juttujen takii mie niinku herneennyin, ja aattelin et pitääpäs alkaa harjoittelee komedian kirjoittamista. Ku eihän täst elämäst oikee muute mittää tule. Vähä liian vakavaks männöö.

Tui tui, kiva ku kävit kurkkaa blogii! ❤

Niin mikä osoite?

Posted on by Sokkomaria

Voi rakas päiväkirja! Mie huusin Auvolle taas. Anteeksi Auvo! ❤ Oot maailman ihanin kuljettaja, sympaattinen ja lempeä, ja ihan kauheeta on kun miulla hitsaa kiinni. Sen takia kun just sie satuit olemaan se kenen kanssa ajettiin eka kyyti “uudessa systeemissä”. Ja miulle selvis että miun elämästä on tullut vankila. Ja sit mie posahin. Taas.

Vanhassa taksisysteemissä riitti se, että tilaat taksin ja sit lähetään. Matkalla voi miettii missä haluut jäädä pois, ja jos haluut pysähtyy matkalla vaikka kioskille tekee loton, niin kiva hei, kyllä onnistuu! Tottakai! Tai vaihtaa päätepistettä kesken matkan, jos suunnitelmat muuttuuki äkisti, joku kaveri vaikka soittaa et tavataanko toises paikas ja hieman toiseen aikaan, koska hänellä aikataulu venyy ja paukkuu. Helppoo oli. Ja aattelin et tottakai semmosena jatkuukin. Semmonen niinku normaali ja tavallinen elämä, mitä kaikki muutki elää. Paitsi me Vammaispalvelun asiakkaat, se selvis miulle nyt.

Niin miehän sit ilosena kävelin autoo vastaan, aattelin et oon positivine ja kaikkee, ja säästän kuskia hinausauton tilaamiselta kun lunta oli tullu niin paljo, että ei oikein muulla pääse kun nelivedolla. Mutta sieltähän tulikii Auvo, ja Auvolla on neliveto! ❤ No mut sain hyvät kävelyt hei! Liikuntaa! Mut ans olla ku pääsin kyytii, ja ekaa kertaa vilauteltii uutta hienoo tikettikorttii laitteeseen, niin siinä sit kävikii ilmi että ilmoitettua päätepistettä ei voikaan muuttaa.

Siis mitä? Että mitä?

Joo kuulin kyllä kun soitin keskukseen, että kysyivät mihin oon menossa. Jotain siinä änkytin että Prismaan, kun en muuta keksiny. Mut halusin muuallakin käydä. Aattelin että no autossa kuskin kanssa sitten jutellaan, niinku ennenkii. MUTTA. Se tikettikortti iskikin hinnan saman tien siihen mittariin, siis omavastuun joka matkasta maksetaan, ja just sen määränpään mukaan mikä keskukseen on ilmoitettu. Niin mie istuin siinä että mitä häh, enkä tajunnu ollenkaan. Ei kukaan oo mitään kertonu. Ja kun sanon mitään, niin todella tarkoitan että ei oo tullu sanaakaan infoa tällaisesta. Yhtäkkiä kaikki vaan muuttuu, ja that’s it. Ai v*ttu että alkoi suoni punottaa. Ja kalat lennellä. Kylläpähän Kalakauppiaan alter ego napsahti päälle aika nopeella, ja alkoi kala kuulkaa tuoksua autossa. Voi häpeä, ihan kauheeta. Anteeks Auvo! ❤

Niin mie sit halusin käydä muuallakin, ja autossa opin että ei saa muuttaa määränpäätä. No arvatkaa vaan. Määränpäätä sitten muutettiin, koska SOKEA, helvetisti lunta kaduilla ja sohlaa nyt tuolla sitten menemään. Keskukseen piti sitten soittaa, Auvo soitti ja kysyi ja selitti.

Mutta mistä mie tiiän MIKÄ on sen R-Kioskin osoite mihin halusin mennä? Voi jumalauta, oikeesti! Että nyt sit pitää alkaa karttakirjaa kantaa mukana tästä lähtien (sokeelle helppo nakki, jees jees!!), että pitää olla tiedossa joka helvetin osoite mihin oot ajamassa. Kun ennen riitti se, että kuskin kanssa juteltiin missä haluaisin jäädä pois, ja sit ku ollaan perillä, kuski katsoo kilometrit ja omavastuu maksetaan ajettujen kilometrien mukaan. Ja sillä siisti. Ja mitä helvettii se kenellee kuuluu mihi mie oon menossa??? Ei yhtään mitään. Yhenkää kaverin osotetta EN ANNA tähän systeemiin, ja kyl oikeesti v*tuttaa et pitää läheisten osoite antaa. Miten tämmönen saatanan kontrollijärjestelmä on missään suhteessa mihinkään yksityisyyden suojaan? Haloo?? Kyllä kala haisee, ai jumankekka! Tää haju ei irtoo ikinä, vaikka miten liottasin itteeni saunassa. Ja kukaan EI OO INFONNU tämmösistä muutoksista YHTÄÄN MITÄÄN. Sille kohderyhmälle keitä tämmöset muutokset koskettaa.

Nii että mitenkä meni, noin niinku omasta mielestä? Sosterix?

Niin nyt ei sit enää onnistu YHTÄÄN MIKÄÄN SPONTAANI LIIKE. Siinä meni vapaus. Kerta heitolla. Kyllä olin Idefix, kun autosta ulos pääsin. Ei oo todellista tämmönen! Kertokaa miulle, että miten mie landella liikun? Sukulaisten luo, jotka “asuu jossain tuolla pusikoissa, sen ja sen koivumetsän takana, jonne se kärrypolku lähtee sen ja sen männyn luota?” Niin miten helvetissä mie selitän tän sinne TAXI-KESKUKSEEN? “No se on se kuusi siellä Kattilamäessä, sen jälkeen käännytään vasemmalle, ja siitä alkaa sit niinku niitten pihatie. Pennusta asti oon siellä käyny kylässä, mut v*ttu osotetta en TIIÄ! Tiiän vaan et siellä se torppa seisoo, ja sinne minuu on pyyvetty kylään. Ja että tästä omalta torpalta on noin 15 km sinne, pihasta pihaan.” Ai jumankauta.

On täällä tullu ajettuu viimeiset reilu parikymmentä vuotta, ihan itse, omalla autolla, ja on tiedossa tien pätkät, kärrypolut, kinttupolut ja kilometrimäärät. Että suunnilleen montako kilometriä mihinki on. Mutta eihän niihin kaikkiin paikkoihin OLE OSOITTEITA edelleenkään, varsinkaan joihinkin onkipaikkoihin, marja- tai sienipaikkoihin, tai uimapaikkoihin. Myöskään kaikkiin asuinpaikkoihin, vaikka virallisten standardien mukaan pitäis olla. Mut ei oo. Meiänki torppa oli ilman tienviittakylttejä ja talonumeroita aika pitkään siirtymäajan jälkeen.

Vaikka kuinka monta juttukeikkaa oon käyny tekemässä silleen, et ajo-ohjeet on ollu tyyliä “no kiännyt siitä hiekkatien huarasta sinne sivutiele sen pajupuskan jäläkeen”. Tälleen on eletty, ja ajettu Kesälahdella, Punkaharjulla, Savonrannalla, Kerimäellä, Enonkoskella ja Sulkavalla. Ja perille on löydetty joka halvatun kerta. ILMAN navigaattoreita, rakkineita ja systeemejä.

Niin että uudistunut taxi-systeemi. Ai että. Silmissä vilisi vankilan kalterit, ja itku pääsi. Siinä meni miun elämä. Sohlasin lumessa eteenpäin ja itkin. Ja tietenkin kaaduin, koska sokee. Enkä nähny mitään, koska itketti. En oo jumalauta vielä kunnolla tajunnu ees sitä, että näkö on menny, ja et oon niinku sokee. Et en vaan nää. Ja sit pitää tämmöstä kaiken tän paskamuutoksen päälle yrittää suodattaa. Niin kyllähän täs nyt alkaa paineet, ja silmänpaineet varsinkin, kohota vähemmästäki. Et tällee sitä vetää Sosterix, niinku viimesen päälle huolella, just niitte ihmisten kans ketkä on sairaita, sairastuneita, vammautuneita, tai jopa ihan tosi pahasti monivammaisia. Miullahan on vielä helppoo hei, ku muu kroppa toimii ihan normisti. Näkö vaan on himmenny.

Ei sit v*ttu ajeta, ja käydä. Sukulaisissa tai kaverien luona. Usealla kaverilla on mummonmökit tuolla puskissa, joiden teiden nimistä ei oo mitään hajuu, saati talon/kiinteistöjen numeroista. Niin miten v*tussa mie sinne tilaan TAXIN nyt tällä uudella systeemillä? KUN ON KONTROLLI PÄÄLLÄ. Että ei ajeta ilman että päätepisteosoite on tiedossa. Itkusta meinannu loppuu tulla kun “pikkasen pukkas kalapaliikkia päälle”. Onneks ei kaatuessa sattunu, lumessa on paljonki hyvää, ja pehmennys on yks iso hyvä juttu. Se nyt vielä puuttuis, jos pitäis mennä lähellekään sairaalaa näissä fiiliksissä. Saattais lääkäri saada kalasta päähän. Ja mie todennäköisesti joutusin pakkohoitoon, kun se on yks pakkohoitoon joutumisen kriteereistä et alkaa riehuu lääkärin vastaanotolla. Saattais oikee valaskala pulpahtaa pintaan, kyllä joo, kun lääkäriin vielä joutus. No onneks tää meni nyt näin. Lumi otti hyvän kopin.

Huhhuh. Kylläpä haisee kala. Ja pahalle haiseekin. En tiiä osaako Tietäjäkään tämmöstä hajua karkottaa. Jossain sisuksissa on ilmeisesti mätänevä ruoto, eihän tätä muu selitä. Ja ulos se pitää kaivaa, jollain pelillä. Pitää vaan yrittää uskaltaa Tietäjän pakeille mennä sit taas kun aika koittaa. Taxilla ajetaan juu. Kela-taksilla juu, et saa ainakin hetken helpotuksen tästä SOTE-TAXISTA.

Anteeksi Auvo että mie huusin. Ei oo siun syy. Kyllä ne syylliset tuolla Arkadianmäellä istuu, sit loppupeleissä, jos tässä jotain tahoa sormella osoitellaan. Paska valuu alaspäin, sehän se on se maailman vanhin fysiikan laki. Nyt se valahti Sosterin Vammaispalvelun asiakkaiden syliin, ja oikein ripulina valahtikin. Mut kato hei vammaset, ja heikot, nii ketä kiinnostaa.

“Juo lämmintä viiniä. Älä äksyile. Nauti elämästä, koska se on lyhyt.”Jotain tän suuntaista sanoi Jarkko Martikainen maailman vanhimmasta aforismista keikallaan Savonlinnan Kulttuurikellarissa. Voi pojat. Keikalle pääsin Obelixin kyydissä, ja kylläpä sielu lepäsi kun sai hitto vieköön vapaan hetken TAXEISTA ja kaikesta asiaan liittyvästä edes hetkeksi. Kyllä sitä ihminen nyt osaa arvostaa vapauttaan. Nyt kun on sen menettänyt.

Kiitti ku jaksoit lukee blogia ❤

Hippi mikä hippi

Posted on by Sokkomaria

Rakas päiväkirja. Hipilla hikee pukkaa, ku pitää miettii mite tän nerokkaan taxi-uudistuksen kans toimitaa nys si. Koska oon hippi, haluun asuu tääl puskas, koska oon menettäny elämässäni nyt aika ison osan kaikkee sen myötä ku meni näkö. Ne jutut mitä pystyn tekee, ja mitkä pitää minuu hengissä ja käynnissä, ja antaa fyysistä ja henkistä ravintoo, liittyy aika pitkälle viherhippeilyyn, eli puutarhahommiin.

Kyvassa ihana jumaltenkukka, omassa kukkapenkissä. Sydän.

Niin jos lähen täält puskast nyt sit suunnittelee muuttoo johonkii, vaikka Savonlinna-cityyn, tai jonnei toisel paikkakunnalle, niin kyl se on vähä niinku hautajaismeininki. Tai niinku aika paljonki.

Sit on viel semmosii kummii juttui, et ku menee yks aisti pois pelistä, niin muut aistit vahvistuu. Oon ehkä jotai maininnu tuosta miun kuuloaistista, eli että on “pikkasen herkkä kuulo”. Käytännössä jos haluu puhuu jotain sillee et mie en sitä kuule, edes kuiskaamalla, niin kannattaa pitää parin sadan metrin välimatka 😉

Niin se on tuommonen city-laiffi vähän haastavaa tämmösillä aisteilla. Se, että keinovalo sattuu silmiin, niinku vaikka katuvalot ja kauppojen kirkkaat kattovalot, ja sit siellä pukkaa sitä äänimaisemaa niinku aivan tolkuttomasti. Jopa Savonlinna-cityn kokoisessa paikassa. Viimeiset puoli vuotta on menny opetellessa sitä, et mite hitos mie asioin kaupungissa ilman et oon sieltä kotiin tullessa ihan raato, ja että supermies autonkuljettajien ei tarvii kantamalla viedä minuu autosta ulos ja kodin ovesta sisään. Supermiehillä viittaan siihen, et tyypeillä sykkii aika isot sydämet siellä jossain rintakehän sisällä. Aina auttavat, varsinkin silloin kun et pyydä.

Niin se on vähänniinku tää hippilife sitten asettunut päälle, kun ei täs hirveesti oo vaihtoehtoja sen suhteen, enää, että missä voin asua. Kävin Iirikses ekaa kertaa joku aika sitte (siitä lisää myöhemmin!), ja voi pojat että meinas henki mennä reissun päällä kun Kamppiin pääsin! Kroppa tilttas ihan täysin, silmät soi viikon sen reissun jälkeen, korvista puhumattakaan. Ihan voi sanoo “et ei tarvii pääkaupunkiseudulle muuttoo enää ikinä miettii, kun kroppa ei sitä enää kestä”.

Tämmösii jännii ilmiöitä syntyy ja tapahtuu ihmisen kropassa sen myötä, kun jotain menee pois pelistä. Kun yks aisti lakkaakin toimimasta. Ja sen perusteella mitä oon nyt kerinny muihin näkkäreihin, eli näkövammasiin (kuten he/me itse itseään kutsuvat/kutsumme), niin aika yleistä tää vissiin on. Eli et en todellakaa oo ainoo, joka kokee maailman tällä tavalla sen jälkeen kun näköaisti on alkanut pudota pois pelistä.Jännä juttu kuulkaa se, että auringonvalo ei satu silmiin. Keinovalo sattuu, mut “aito valo ei”. Kirkkaus kyllä häikää, ja pahasti, sen takii miul on aurinkolasit, jotka pelastaa mm. kauppa-asioinnin, mut auringonvalo ei aiheuta kiputiloja. Et jos asumist miettii, niin oisko sit tehtävä joku tosi radikaali veto ja ostettava menolippu vaikka Kreikkaan. Nimenomaan menolippu. Oon kuullu, et Delfois on ollu about 1000 vuotta tai pidempäänki oraakkelin paikka auki. Oraakkelitha oli sokeita. En tiiä omista ennustajan kyvyistäni, mut aattelin et voisin olla sopiva hakijakanditaatti tuohon paikkaan. Sokea, ja nainen. Menee täydestä kun väärä raha. 😉

Kaikkee tälläst sitä ajoittain välähtää mielessä, kun yrittää saada langanpäistä kiinni ja funtsii, että tuleeko tästä enää elämiskelpoista elämää. Yks iso käytännön asia mikä taksiuudistukses rassaa, on tää Metsäkodin sijainti, eli täähän on hyvin yksityinen paikka. Ja fyysisesti sijaitsee notkossa, eli isohko mäki/rinne ompi tuossa kun tänne tulee. Talvella tänne ajetaan poikkeusreittii, koska turvallisuuskysymys miulle. Ja nyt sit ku keskel talvee tulee plussan kelit, ja tuol on tuommone rinne, niin autol ei välttämättä pääse pihaan asti. Tutun taksin kanssa pystyi soittelee kaikist näist jutuista, ja ne ties heti missä mennää. Nyt ku auto tulee keskuksen kautta, niin oon kyl sanonu et tääl tarvii nelivetoo. No, viimeks ku tulin kotii, se taksiauto oli takavetonen, ja sehän jumittu lumeen heti ekassa tiukassa mutkassa. Ja kuski tietty hermostu.

Vaikka oon etukäteen sosiaalitädille selittäny kaikki nää jutut, siks ku niitä taxi-uudistuksen takii kyseltiin tarkkaan, ja nää on kirjattu ylös ja keskukselle tiedoks, niin ei tää tämmönen toimi käytännössä. Koska aina sieltä vaan tulee auto, joka sit loppupelist jää kiinni johonki penkkaan. Ja arvatkaa mitä sit tapahtuu. Sit kuskin pitää soittaa joku hinauspalvelu yms. ja hänen loppupäivänsä menee siihen. No tää episodi oli sillä ratkaistu kun sanoin kuskille että tuota kohtaa pidemmälle ei ajeta, ja että tästä KÄVELEN loppumatkan (oli monta kauppakassia, jee!) kotiin. Sillee sokee nainen vetää metässä. Kuski tajus tietty heti että tottakai niin tehään, koska auto jäi jo sen yhen kerran kiinni siihen lumeen. Ja naapurin isäntä ei ollu kotona, eli ei ollu ketään kuka pääsee traktorilla vetää auton pois. Ja tää oli “kovan lumen aikaan”, eli ihan kivaa on nyt odotettavissa plussan keleillä, kun lumisohjot on jo tuossa. Se on apostolinkyyti miulle, ja taksikeskuksen kanssa en jaksa yhtään mitään seliseliseli-meininkiä joka jumalan soittokerralla.

,Mitään tämmösii ei tarvinnu miettii ennen taksiuudistusta. Siks, koska kaikki nää jutut pysty sopii ja juttelee auki paikallisen taksin kanssa, ja ne nyt on niin vanhoja kettuja muutenkin näiden lande-olosuhteiden kanssa, että ei niille tarvii mitään selitellä, kun näkeehän ne itekkin aamulla liikenteeseen lähtiessään mikä on meininki, ja arvaa siltä pohjalta missä kunnossa tie on täällä. No joo, Sosterin vastaushan tähän on tietty se, että “hae vakiotaksioikeutta”. Ei se oo se pointti. Pointti on se, et pitää myllätä toimiva systeemi rikki, sekoittaa ihmisten elämä vituiks, ja hajottaa asiat. “Mut hei me kilpailutetaan, koska taxi-laki muuttui”, sehän se virallinen selitys on.

Vakiotaksi siis tarkottaa sitä, että “anon” Vammaispalvelusta lupaa käyttää yhden tietyn taksiyrittäjän palveluita johtuen tietyistä poikkeusasuinolosuhteita. Kuten vaikka noista, mitä tuossa yllä kuvasin. Eli nyt sit alkasin kirjottaa vapaamuotoista hakemusta, johon menee paljon aikaa. Sit lähetän sen sosiaalityöntekijälle, ja asia käsitellään Vammaispalvelussa ehkä kuukauden tai kahden päässe. Siks, koska Sosterixin resurssipula, ja kaikkien asioiden käsittely vaan viivästyy, vaikka ei pitäis viivästyä. Mut käytännössä niin se vaan menee. Ja sit ootellaan mikä on tuomio.

Ja kehen tää kaikki vaikuttaa? Mieleen tulee se lause “ei ole tarkoitus vaikeuttaa asiakkaan elämää, vaan auttaa asikkaan asioita”, vai miten se nyt menikään.

Lisänä yhtälössä on viel kimppakyytimahdollisuus. Eli uus järjestelmä mahdollistaa senkin, että kun tilaan taksin, niin sitku se pärähtää pihaan, sillonku pihaan asti pääsee, niin kas siellä onkin muita, miulle tuntemattomii kyytiläisiä kyydissä.

Hipin pihassa! Hipin omassa Pyhässä paikassa! Jonka osoitetiedot ovat salaiset, tarkoituksella. Milloin olen antanut suostumukseni tällaiseen? Muistaakseni en koskaan. En ainakaan tietoisesti.

Joten käytännössä tästä eteenpäin tää nyt sit tarkottaa sitä, et sokee kävelee joka kerta metsään taksia vastaan. Se on sit voi voi jos taksi ei tulekaan ajoissa, ja hippi venaa pakkasessa taksia tuolla hangessa vaikka puolesta tunnista tuntiin tai silleen. Se on kato semmosta, kun kehitetään. Ei hippii mitenkää vituta, koska hei mehtä on aina mehtä, ja ihan huippuu ku saa rämpii täällä, varsinkin takastulomatkalla painavien kauppakassien kanssa. Ikinä en vaihtaisi, enkä vaihda, muruakaan tästä Helsinkiin, tai pääkaupunkiseutuun. Mut yhteiskunnan auttavia tukirakenteita, niiden suunnittelua ja kehittämistä ku funtsii, nii tämmösen kontekstin kans hippi alkaa muuttuu kekäleeks, ja päästää kuumaa höyryä ympärilleen. Vittu että on päättäjät pihalla. Kuten vaikkapa Sosterixin kuntayhtymän hallitus.

Ihminen jaksaa tietyt asiat. Varsinkin silloin kun on terveyttä, ja voimia. Ja perustoimeentulo kunnossa. Mut sillonku ihminen sairastuu, ja sit se taho jonka “pitäis auttaa”, alkaa toimii tälleen niinku Sosterix nyt toimii tän kuljetuspalvelun uudistuksen kanssa, eli ei infota asiakkaita mistään, ja sit mennään ja rysäytetään muutos asiakkaiden niskaan, ja lopputulos on se, että hippi saa joka kerran selittää nää jutut ku soittaa keskuksesta taksin (voisitteko lähettää nelivetoauton, muuten tänne jäädän lumeen kiinni, ja sit tulomatkal kaupungista ei varmaan oo nelivetoautoo, koska keskus on jo unohtanut asian), niin ei semmosta pitkin jaksa. Alkaa tulla semmonen fiilis, et vittu pitäkää tunkkinne.

Peruspalvelu minkä toimivuuden pitäis olla taattu, särjettiin just itse toimijan eli Sosterixin taholta. Tääl metäs miettii joka kerta ku taksi on tilattu, et jääkö se tonne tielle kiinni ja päästäänkö täält ylipäänsä mihinkään. Kaikkein eniten miettii että tuleeko taksi ollenkaan. Vanhan systeemin aikaan tämmöstä ei miettiny ollenkaa. Jännä juttu, eikö. Sehän johtu ihan siitä, et taksikuski soitti jos hän on myöhässä, tadaa.

En mie jaksa käyttää enää energiaani tämmöseen. Oon v*ttu menettäny koko elämäni reilu puol vuotta sitte, ja nyt “auttava taho” laittaa paskalastin päälle. Niin tätä pitäis jaksaa? Ei kiitos. Ei tarvii jaksaa. En tiiä mitä teen, ja miten tän ratkasen, muta sen tiiän et ei kenenkään tarvii tämmöst jaksaa. Saati alistuu vankilameininkii. Ehkä vaan sanon koko kuljetuspalvelun irti, ja sillä siisti. Ja liftaan lopun ikäni tätä väliä. On tuolla muitakin liftareita vuosien varrella nähty. EI sokeita kylläkään, mut silti. Sillonku “apu” muuttuu tällaiseks, eli siis kontrollijärjestelmäksi, niin oikeesti jotain on tosi pahasti vialla. Kontrollista, siis siitä minkä olen kokenut tosi pahasti kontrolloivana elementtinä, lisää seuraavalla kerralla. Ehkä huomenna. Tai silleen.

Jään sit mieluummi paikoilleen. Tai sit lähen kävelee tonne jonneki bussipysäkille, joka on jossai tuol kaukana ison tien varressa. Siihen menee ainakin tunti kun sinne pysäkille kävelen. Ja sit ajan bussil kaupunkiin, jos edes erotan näillä silmillä mitään bussia. Ja varmaan puol kuollu väsymyksestä, mut hei bussishan voi levätä! Ai niin, mut bussil matkustamine oli kiellettyy jos oot Vamm aispalvelun kuljetuspalvelun asiakas. Eikös se niin ollut. No mut siinähän onki sit yks hyvä syy luopuu kuljetuspalvelun asiakkuudesta. Harmi vaan, et bussi kulkee vaan siihen vuodenaikaan kun koulua on. Kesällä ei taida bussi kulkee.

Jep. Pointti on siinä, et ihmisille, joilla on jo muutenki tarpeeks hankalaa, tehdään näin. Heitä kohtaan toimitaan näin. Avun ja auttamisen nimissä. Kyllä on nykyhallituksen henki ja toimintatavat levinneet laajalle. Tämän tason toiminta kertoo kaiken siitä, miten paljon niitä tyyppejä ketkä tän toiminnan takana on, kuten esimerkiksi kuntayhtymän päättäjiä, oikeesti kiinnostaa Vammaispalvelun asiakkaiden elämä.

Tervetuloo vaan käymään täällä paikan päällä ja osallistumaan vaikka päivän ajaks Vammaispalvelun asiakkaan elämään. Voidaan suunnitella ohjelma, tilata taksit lennosta ja kattoo mite homma toimii. Pääsette nostaa vettä kaivosta ja käyttää ulkohuussia. Kato kun hippi elää silleen, et tääl on kantovesi ja ulkohuussi. Ei tarvii sähkökatkojen aikana miettii et toimiiko vessa tai tuleeko hanasta vettä. Se on kyl leppoisa juttu 😉

Vähä mollivoittonen epistola tänään, sori, mut on päiviä ja on päiviä. Tänää oli semmone toisenlaine päivä ja teki mieli vähän vuodattaa. Kiva silti ku kävit kurkkaa blogii, kiitos!

Systeemi ja Sosterixin ikuinen resurssivaje

Posted on by Sokkomaria

Rakas päiväkirja. Lähdin jokin aika sitten Tietäjän luota ovet paukkuen. Koska oli niin paha olla, että ei saanut sanaa suusta. Ja tuntui siltä, että ei Tietäjäkään tämmöisiin olotiloihin voi osata lääkettä kehittää. Kalakauppias otti yliotteen, ja mädän kalan löyhkä täytti kolon jos toisenkin.

Kuvassa Asteri ja Obelix -sarjakuvan pienen gambialaisen kylän kalakauppias. Tyyppi heiluttaa kalaa ilmassa riidanhaluisena.  Linkki kuvan lähteeseen oli tallessa, mut se hävis koska sähläsin, koska oon sokko, enkä vittu nää. Joten jos haastat oikeuteen, niin varota ensin niin kerkiin poistaa kuvan. Kiitti! ❤

Palasin Tietäjän luokse häpeän puna poskillani, mutta palasinpa kuitenkin. Onneksi. Sitä aina unohtaa miten Tietäjät on viisaita, ja siihen on syy että he ovat Tietäjiä. Kun eihän se lääkkeistä suurin ole sen kummempi kuin rauhallinen rakastava läsnäolo, jossa on tilaa myös kalakauppiaan haiseville kaloille. Tai Idefixin ulinalle. Ja ehkä jollekin muullekin. Semmoiselle joka ei ole vielä syntynyt, ja on vasta hahmollaan. Mutta jonka läsnäolon jo tajuaa itsen sisällä, varsinkin silloin kun Tietäjän luona saa ja voi pysähtyä ja olla edes hetken aikaa rauhassa. Sanalla sanoen rakkaus se on mikä meidät parantaa. Mutta kun on sokea, niin on sokea. Ei näe rakkautta, vaikka se nenän edessä seisoo, nii sillo alkaa kalat lentää ja ovet paukkuu. Vähän niinku teininä. Semmosta se on. Sokeus on tiukka opettaja, tosi tiukka.

Taksillahan sitä ajettiin. Nii. Että taksilla. Voi itkuhuutonauru. Tähän vois nyt tietysti kommentoida, että jos olisin syntynyt esim jonnekin itäisille maille, sokeutunut siellä tämän ikäisenä, ja naisena, olisin todennäköisesti jo kuollut kadulle. Että ei tarvitsisi murehtia taksi-uudistusta, tai Kela-taksi palveluita, ja sitä että toimiiko Kela-taksi homma vaiko ei. Siitä tulikin mieleen, että erästä taksihenkilöä heitän kyllä lumipallolla, tai ammun lumitykillä, kun uskaltaa seuraavan kerran näyttää naamaansa näillä nurkilla. Että ihan niin hyvä tilanne on päässyt kehittymään. 😉

Joo, Viime tekstin lopussa kirjoitin siitä, että kun henkilö vammautuu niin sanotusti “tarpeeksi”, yhteiskunta alkaa järjestää tiettyjä palveluja hänelle. Kuten esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palvelut ja kuljetuspalvelun. Mitä kaikkia muita palveluita on olemassa, en tiedä. Oon yrittäny kysyy, mut en oo saanu vastausta. Syystä että älyttömän perinpohjaista ja hyvää työtä tekevä sosiaalityöntekijä on käsittääkseni täysin ylikuormitettu (oma tulkintani, hän itse ei ole maininnut mitään sellaista!). Eli suomeksi sanottuna ylityöllistetty.

Että olisko aika kypsä sille, että Sosterix eli Sosteri palkkaisi vihdoin ja viimein ne pari kolme sosiaalityöntekijää lisää, jotka siellä tarvittaisiin? Jotta ihan oikeesti homma vähän helpottaisi, joka päässä. Käytännössähän tämä tilanne tarkoittaa sitä, että asiakas on se joka kärsii. Laki on määrännyt tietyt toimintarajat ja puitteet sille missä ajassa henkilön, jolle käy esim, niin kuin miulle kävi, tulisi saada sosiaalipuolen palvelut voimaan. Nämä ylittyivät miun kohdalla moninkertaisesti. Voisin hyvin tehdä Sosterista valituksen johonkin tämän johdosta. Itseasiassa pitääkin miettiä asiaa, josko se voisi antaa pontta sille, että Sosterin homma ei toimi, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Ja asiakaskunta varmasti lisääntyy ja laajenee koko ajan.

No niin. Eli kun vammaudut tai sairastut, tai molempia, niin todennäköisesti päädyt paikkakuntasi sosiaalipalveluiden asiakkaaksi. Jos siulla on tositositositosi paljon rahaa, niin sit ei välttämättä tarvii päätyä ainakaan sosiaalipalveluiden asiakkaaks, koska voit itse ostaa palveluita. Sitä en tiiä onko sosiaalipalveluilla jonkinlaiset tulorajat, eli voisko periaatteessa miljonääri olla Vammaispalvelun asiakas. En osaa vastata kysymykseen. Sen tiiän et miun ei tarvii asiaa miettii, koska en oo miljonääri 😀 😀

Vammaispalveluun pitää tehdä hakemus, jos sieltä haluaa hakea palveluita, kuten kuljetuspalvelua tai henkilökohtaisen avustajan palvelua. Silleen helppoo, mut jos et tiiä näistä mitää, oo ikinä kuullukkaa tämmösist jutuist, ja siust on just tullu sokee, sillee et näät maailmasta murto-osan verrattuna siihen mitä näit ennen, niin onhan tää vähän haastavaa settiä. Minuu autto näis asiois Itä-Savon Sairaanhoitopiirin näönkuntouttaja, kenen kanssa hakemuksia rustattiin. Ja sitku hakemukset oli tehty, niin sit alkoi odotus.

Tälleen se peruskuvio menee. Ja Kelan kans on ihan sama juttu. Eli pitää tietää mitä Kelasta haetaan, mitä hakemuksen tueksi tarvitaan (esim, lääkärin lausunnot ja/tai todistukset jne yms) ja sit pitää alkaa rustaa hakemuksii. Kelastakin voi varata ajan tän tekemiselle, itseasiassa miulle ehdotettiin tätä vaihtoehtoo Savonlinnan Kelassa, ja meinasin pyörtyy siihen tiskille. Mitä helvettii? Aina saanu Kelasta vaan vittuilut naamalle, ja suunnilleen keskisormea, niin nyt kun menee näkö niin sit on niinku ihan toinen maailma vastassa kun meet Kelaan asioimaan. “Tämän vuoksi me täällä olemme”, sanoo Kelan virkailija miulle. Kyllä tipahti leuka polviin. Sillonku olin Kelassa työttömyysturvan takia, niin kyllä kohdeltiin kuin pahinta rikollista. Kiitti vaan. Mut ehkä nyt pystyn jollain lailla elämään tän asian kanssa, siis “Kela-suhteessa”, kun ei sentään tarvii vittuiluu kuunnella joka kerran kun sieltä jotain kuuluu.

Jep. Et sillee se ihmisen elämä ja maailmankuva ja kokemus muuttuu, kun sekä sairastuu et vammautuu sairastumisen seurauksena. Alkaa syntyy uutta perspektiivii asioihin, toisiin juttuihin aika rajun nopeella, ja toisiin sit paljon hitaammin. Mut syntyy kuitesti. Ja siinä uudes perspektiivis on sit vaa opittava elämää, jos tällä pallolla meinaa tallustella.

Heippa! Kiva ku kävit kurkkaa blogii!